Daniel täytti jo 11 kuukautta. Aikamoista. Kuukauden päästä tulee täyteen vuosi, ei meinaa millään ymmärtää.
Nyt yhdentoista kuukauden iässä Daniel:
+ On jättänyt ryömimisen kokonaan ja konttaa joka paikkaan. Vauhti äityy välillä niin hurjaksi, että kädet ei pysy mukana ja sitten mennään mukkelismakkelis nenä edellä.
+ Nousee ylös tukea vasten koko ajan ja kaikkialle. Ei ole väliä onko tukena pöydän kulma vai jonkun jalat. Seinää vastenkin noustaan hyvin näppärästi ylös. Alas ei vieläkään osata laskeutua.
+ Kävelee tukien tosi sutjakkaan. Ja koko ajan saa olla kävelyttämässä.
+ On alkanut vähän vierastamaan vieraita paikkoja, jollei äitiä tai isiä näy. Tämä menee onneksi melo nopeasti ohi alkuhämmästyksen/-paniikin jälkeen.
+ Nukkuu vielä parit päikkärit päivän aikana, painottuen aamuun ja puolille päivin. Illalla koitetaan käydä nukkumaan kahdeksan pintaan, mutta välillä menee hullutteluksi koko touhu. Aamut alkaa 06.00-07.00.
+ Syö edelleen vähän miten sattuu. Itse olen tosi tyytyväinen jos aterialla menee viisikin lusikallista alas. Koko lautasellinen onkin riemuvoitto!
+ Sanoo lampun lisäksi myös 'haukku' ja 'äiti'. Ja yksi perjantai huusi kaupassa aivan täysillä 'ämmä'. En tiedä mitä tarkoittaa, veikkaan että anna, mutta ei voi tietää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti