Tänään samalla, kun kävin auttamassa äitiä laskujen maksamisessa (iskä on mökillä ja sillä on mukana läppäri, joten kävin puhelimella maksamassa, ettei äidin tarvitse sen takia pankkiin mennä), kävin kaivamassa varastosta mun vanhan keinuhevosen. Tuossa pollea putsaillessani säilytysvuosien tomusta löysin pohjasta tekstin '24.12.1988 kummitäti ja setä'. Oon saanut kyseisen keinuhevosen joululahjaksi ollessani puolitoistavuotias kummitädiltä ja nyt jo edesmenneeltä kummisedältä. Enpäs sitä tiennytkään. Vielä ei päässyt Daniel testaamaan keinumista, kun oli jo untenmailla sillon kun aloin tätä putsaamaan, mutta huomenna sitten.
Täytyy miettiä pitääkä jalkoihin viritellä jotkut levennykset. Kuulemma meikäläisellä oli aina varpaat ja jalat tuolla välissä. Ehkä siksi mulla onkin niin lättänät jalat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti