lauantai 1. maaliskuuta 2014

Haasteen orjana - päivä 2.

"Haasteen tarkoituksena on antaa lukijoiden seurata sinun elämääsi viidentoista päivän ajalta. Sinun tulee ottaa päivittäin kuva seuraavista aiheista:
AAMU - NAAMA - HIUKSET - RUOKA - TÄRKEINTÄ - PÄIVÄ - ILTA - PÄIVÄN KUVA.
+ Sinun täytyy kertoa päiväsi kohokohdat ja kuulumiset."
 AAMU

Oli melko väsynyt aamu. Yöllä ei tullut juurikaan nukuttua ja vaikka viikonloppuisin saankin jäädä peiton alle köllimään, kun pojat nousee ylös, niin ei siitä aamun nukkumisestakaan tullut tänään mitään ja nousinkin ylös vaan ihan elävänäkuolleena. Edes kahvi ei auttanut ja lähestulkoon koko aamun koomasin sohvalla kykenemättömänä tekemään yhtään mitään. Paitsi, että löysin sellaset välikausivermeet, jotka ajattelin pojalle ostaa. Niistä sitten lisää myöhemmin, kun on vähän mietintäasteella vielä.

NAAMA - HIUKSET
Sama naama mitä eilen. Hiukset vähän erilailla. Eipä tosta puhelimen etukameralla napatusta kuvasta oikeen saa selkoa, miten ne nyt oikeen on, mutta ponnarilla hiusten päälliosa siis takana kiinni. Kotoa kun lähdettiin ihmisten ilmoille, niin vetäsin kyllä pipon vielä tohon päälle, koska tällä hetkellä mun pitäisi joka päivä pestä hiukset. Toivottavasti se asia vähän normalisoituu sitten jossain kohtaa synnytyksen jälkeen.

RUOKA
 
 Käytiin tänään syömässä mun vanhempien luona. Itseasiassa me käydään siellä melkeen joka viikonloppu syömässä, aika useesti sunnunaisin. Poikkeuksia lukuunottamatta. Mutta siis lähestulkoon joka viikko. Tänään oli perunamuusia, lohimedaljongeja, (voi)hollandaise-kastiketa ja salaattia. Oli hyvää. Mutta niin se äidin tekemä ruoka kyllä aina on ♥

TÄRKEINTÄ
 
PÄIVÄ

Päivä vierähti melko pitkälti tosiaan tuolla landepaukkulassa porukoiden luona. Tuolla keskellä ei mitään mä olen lapsuuteni ja nurouuteni viettänyt, aika ankean näköstä, mutta ei mulla silti ole valittamista :).

ILTA
 
Illalla sitten saunapuhtaana koko poppoo katsottiin Putousta. Ite nauttisin iltapalaksi teetä ja sitten paahtoleipää appelsiinimarmeladilla, koska teki mieli pitkästä aikaa. Pojan nukkumaanmenot meni vähän plörinäksi, kun jantteri meni ja nukahti autoon kotimatkalla mummulasta ja meni sitten muut iltasuunnitelmat vähän uusiksi. Ehkä fiksuinta tästä olisikin itse kanssa painua pehkuihin seuraavaksi.

PÄVÄN KUVA
Päivän kuvaksi valikoitui tämä, koska tänään olisi masubeiben la. Viikkoja siis 40. Eipä kuitenkaan kuulu eikä näy. Päivän kohokohtiin voisi kai laskea kanssa sen, että tänään Daniel on yhden vuoden ja kahdeksan kuukautta vanha. Tai pienihän se vielä kanssa on.

Mutta nyt mä kyllä meen tuutumaan. Jos huominen päivä olisi vähän pirteämpi. Muutenkin vähän ohjelmaa aamupäivästä, että ei ihan puolikuolleena kyllä paranisi olla. Sommoro.

5 kommenttia:

Henna kirjoitti...

Kohta se tulloo! Sen tiedän, että sitten ko sinä lähet, nii paniikki tässä tulee! Kaamee paniikki..

Katja kirjoitti...

Kuule, ties vaikka sä lähtisitki enste :).

Henna kirjoitti...

Niin, kiitos rauhotuksesta!! :D

Katja kirjoitti...

Ja voihan se olla vaikka niinkin, että ollaankin siellä samaan aikaan :DD Karjutaan ja kirotaan vierekkäisissä saleissa. Vaihtoehtoja on monia :P

Henna kirjoitti...

Haha! Se oliski jo jotain. :D

Lähetä kommentti